Palomäen pihatossa asuu neljä tyytyväistä ja sopivan solakkaa tammaa. Hevoset ovat eri ikäisiä, joista vanhin täyttää tänä vuonna 16 ja nuorin syksyllä tullut uusi tulokas on vasta 3-vuotias. Hevoset ovat myös eri rotuisia: kaksi puoliveristä, yksi arabi ja yksi suomenhevonen. Kaikki rodut ja ikäryhmät pärjäävät pihatossa mainiosti niin kesät kuin talvet. Pihattomajoitusta harkitessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, jotta pihatto on mieluisa ja turvallinen vaihtoehto tallimajoitukseen, niin sen tulee olla tilava ja avoin. Lisäksi makuuhallin tulee olla hyvin rakennettu ja siinä tulisi olla ainakin kaksi uloskäyntiä, jotta välttyy kahinoilta. Mikä tahansa vanha lato ei siis välttämättä ole sopiva pihattoratkaisu.

Yksi yleisistä pihattoratkaisuista ruokinnan suhteen on, että hevosilla on vapaa heinä. Tämä voi kuitenkin johtaa painonhallinta ongelmiin ja monet hevoset lihoavat vapaalla heinäruokinnalla, vaikka heinä luokiteltaisiinkin ’harrastehevosille sopivaksi’ ja vähä sokeriseksi. Näin oli myös Palomäessä vielä vuosi sitten mutta ei enää. 

Kuinka tämä on sitten mahdollistettu? Viime kesästä saakka ja kuluneen talven yli osa pihattolaisten korsiruokinnasta on korvattu hyvälaatuisella kauranoljella. (voit lukea lisää olkiruokinnan aloituksesta ja liikalihavuudesta täältä)

Kuinka korsiruokinta on talven yli järjestetty? Hevosilla on ollut vapaata olkea tarjolla koko ajan. Näin vatsahaavalle altis puoliverinen on pysynyt tyytyväisenä, kun korsirehua on ollut aina saatavilla. Muillekin olki on maittanut ja hiekkaongelmat, jotka lumettoman talven vuoksi ovat olleet yleisiä ainakin Etelä-Suomessa, ovat pysyneet kurissa. 

Oljen lisäksi kuivaheinää (sokerit: 92 g/kg ka; muuntokelpoinen energia (ME): 9,3 MJ/kg ka) on jaettu kolme kertaa päivässä. Kuivaheinää hevoset saivat alkusyksyllä 5.5kg per päivä mutta sitä lisättiin jo loppusyksyllä 6kg per hevonen per päivä. Oljen kulutus puolestaan on vaihdellut noin 3 ja 5 kg välillä per hevonen per päivä, mutta keskimäärin kulutus on ollut noin 3.5 kg luokkaa. 

Kaikki hevoset ovat yksilöitä ja näin on hyvä muistaa, että toimiva ruokinta pitää räätälöidä sen mukaan. Laumassa ruokinnan on kuitenkin tapahduttava sen hevosen ehdoilla, kuka kuluttaa vähiten, muuten ei voi välttyä lihoamisriskiltä. Siksi heinämäärä pidettiin suhteellisen matalana ja yli 6kg/päivä/hevonen heinämääriä ei annettu, vaikka osalle laumaa se olisi sopinutkin.

Miksi näin? Yksittäistä hevosta voi aina syöttää enemmän erillään. Näin järjestimme toimivan talviruokinnan myös Palomäessä. Osa hevosista sai lisä heinää erillään ja kaikki saivat myös tarvittavat proteiini-, kivennäis- ja mineraalilisät. Näin saavutimme tasapainon ruokinnan suhteen ja ratkaisu on ollut toimiva kaikille.

Kaiken kaikkiaan Palomäen pihatossa on olkiruokinnasta vain positiivisia kokemuksia. Jos olet kiinnostunut kokeilemaan olkea osana korsiruokintaa, alla on muutamia tippejä, joista voi olla hyötyä.

• Oljen pitää olla hyvänlaatuista ja puhdasta. Siinä ei saa olla hometta.
• Kauranolki on hyvä olkivaihtoehto, joka sopii hevosille. Vehnänolki voi olla toinen vaihtoehto.
• Jos haluaa niin olkipaalin päälle voi laittaa yhden suhteellisen isosilmäisen verkon, joka ei ole liian tiukka. Hevoset selvästikin tykkäävät kaivella olkipaalia ja etsi olkipaalista parhaat kohdat ensin. Näin paaliin tulee pieniä koloja. Jos verkko olisi kovin pieni ja kireä, kaivelu ei onnistuisi.
• Jos on kosteaa ja märkää, olki imee itseensä kosteutta. Märkä olki ei ole niin maittavaa kuin kuiva olki. Märkä olki voi myös alkaa homehtumaan. Tarjolla olevan oljen määrä on siis hyvä pitää suhteellisen pienenä, jotta se säilyy maittavana ja hyvänä.
• Muista aloittaa olkiruokinta hitaasti, jotta hevosen suolistolla on aikaa tottua siihen.
• On erittäin tärkeää, että hevosella on aina tarjolla puhdasta vettä. Se vähentää suolentukkeutumisen riskiä.
• Jos hevosella on huonot hampaan, oljen pureskeleminen voi olla hankalaa. Jos et ole varma hevosesi hampaiden kunnosta, pyydä eläinlääkäriä tarkistamaan hampaiden kunto. Säännöllinen hammashuolto on tärkeä osa hevosen hyvinvointia.
• Kun aloitat oljen syöttämisen, ole kärsivällinen. Voi mennä hetki enne kuin hevosesi tottuu säännölliseen oljen syöntiin. Jos olki on hyvänlaatuista, on se yleensä myös maukasta.
• Oljen niin kuin heinänkin energia ja sokerimäärä on hyvä mitata, jotta ruokinnan voi suunnitella tarkasti ja pitää huolen, että hevonen saa tarpeeksi proteiiniä, mineraaleja ja vitamiineja. Yleisesti ottaen oljessa on hyvin vähän energiaa, sokeria, proteiinia ja muita ravinteita. Keskimäärin kauranoljessa on energiaa (ME) noin 6MJ/kg ka ja sokerit ovat 16g/kg ka luokkaa, joka on noin 10 kertaa vähemmän kuin kuiva heinässä (LUKE, 2015). Olki siis sopii mainiostani insuliiniresistanssille hevoselle. 

Lähteet:
Luonnonvarakeskus (LUKE), 2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät – Siat – Siipikarja – Hevoset ISBN: 978-952-326-054-2  Koko raportin voit ladata täältä 

Palomäen tallin pihatossa Nurmijärvellä asustaa kolme tyytyväistä tammaa, joilla yhdellä on vatsahaava historia, toiselle on diagnosoitu sekä metabolinen oireryhmä että insuliiniresistanssi, ja kolmannelle liika kilot vain kertyvät liian helposti. Nyt kuitenkin kesän ja laidunkauden lopulla kaikki ovat normaalipainoisia, vaikka vain metaboliseen oireryhmään sairastunut ei ollut kesällä vihreällä laitumella. Kuinka tämä on mahdollista? Osa hevosten korsiruokinnasta on korvattu oljella. Kesällä kaksi kolmesta laidunsi köyhähköllä laitumella (noin 10 tuntia per päivä), mutta yöksi tulivat pihattoon kolmannen seuraksi, jossa oli vapaan olki verkon alta. Kolmannelle annettiin päivällä vähäsokerista kuivaheinää lisäksi.

Kuinka hevoset pärjäävät sitten talvella pihatossa. Tämän tulemme näkemään tulevana talvena, mutta kaikki merkit viittaavan siihen, että hyvin. Talvella hevoset jatkavat vapaalla oljella verkon alta, jota ne syövät huomattavasti vähemmän kuin jos heinää olisi vapaasti tarjolla. Olki kuitenkin kelpaa, jos on nälkä ja näin vatsassa on aina kortta, jotenka vatsahaavoja ei tarvitse pelätä. Oljen lisäksi tarjolla on vähäsokerista analysoitua kuivaheinää rajoitetusti, koska pelkällä oljella hevoset eivät kuitenkaan pärjää.

Mitä täytyy sitten ottaa huomioon, jos haluaa kokeilla olki+heinä ruokintaa. Ensiksi täytyy selvittää kuinka paljon 500 kg painava hevonen tarvitsee energiaa, jotta paino pysyy aisoissa. Hevostietokeskuksen mukaan se on noin 70-100 MJ riippuen siitä onko hevonen kevyessä vai raskaassa käytössä. Seuraavaksi täytyy selvittää, kuinka paljon energiaa sitten on oljessa ja kuivaheinässä? Energian ja sokerien määrä vaihtelee heinässä paljon riippuen kasvuolosuhteista, siksi onkin aina hyvä tehdä heinäanalyysi, josta selviää niin tarkka energiamäärä, kuin sulava valkuainen heinäkiloa kohden. Kattavasta heinäanalyysistä saa tietoa myös heinän hivenainemääristä. Keskimäärin kuitenkin kuivaheinässä on yli 9MJ/kg ja säilöheinässä yli 10 MJ/kg energiaa. Palomäentallin kuivaheinässä energiaa mitattiin 9.3 MJ/kg tänä vuonna, joka osuu täysin keskiarvolukemiin. Se siis tarkoittaa, että 500 kg painavan hevosen energia määrä tulisi täyteen jo 7.5 kilosta heinää, jos hevonen on kevyellä käytöllä, tai 10.8 kilosta, jos hevonen on kovalla käytöllä. Tämä on siis yllättävän pieni heinämäärä. Ei siis ihme, että monet hevoset ovat ylipainoisia, varsinkin jos ovat vapaalla heinällä!

Entäs oljen laita, kuinka paljon siinä on energiaa? Palomäen oljessa mitattiin tänä vuonna energiaa 5.8 MJ/kg, joka on melkein puolet vähemmän kuin heinässä. Lisäksi olki ei ole niin maittavaa kuin heinä, ja näin hevoset syövät sitä vähemmän kerralla, vaikka se olisin vapaasti tarjolla. Kesän aikana oljen kulutus Palomäen tallin pihatossa vaihteli keskimäärin noin parista kilosta kolmeen ja puoleen kiloon per hevonen per päivä. Talvella toki oljen kulutus lisääntyy, koska hevoset eivät laidunna päivisin, mutta arvioiden mukaan se tulee olemaan noin 4-5 kg välillä. Energiaa neljässä kilossa olkea on noin 23 MJ. Sen lisäksi hevonen, joka on kevyellä käytöllä voi syödä noin viisi ja puolikiloa heinää, jotta paino ei rupea nousemaan.
Mitä tulee ottaa huomioon, jos haluaa kokeilla heinän korvaamista oljella? Olki ei ole ravintorikasta ja erityisesti sulavan valkuaisen määrä on alhaisempi kuin heinässä. Siksi on tärkeää huolehtia, että hevonen saa tarpeeksi valkuaista. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota välttämättömien aminohappojen kuten lysiinin ja metioniinin määrään, joita hevonen ei voi valmistaa itse muista aminohapoista vaan tarvitsee ne suoraan ravinnostaan. Lisäksi tulee huolehtia, että hevonen saa tarpeeksi hivenaineita ja vitamiineja. Jos heinäanalyysit ovat määritetty ja lisärehut tiedossa, hevostietokeskusen Hopti ruokintaohjelmalla ja laskurilla on helppo selvittää, onko hevosen energia ja valkuaisen tarve katettu.

Jatkoa Palomäen tallin pihattolaisten olkiruokinta kokeilulle seuraa talven aikana. Seuraa siis blogiani. Pihatossa on myös tällä hetkellä yksi paikka vapaana sosiaaliselle tammalle ja omistajalle, jotka uskaltavat ottaa olki haasteen vastaan. Pihattopaikasta voi kysyä suoraan Heli Mikkolalta 040-7336842 ja lisätietoja Palomäentallin pihatosta löytyy http://palomaentalli.fi/

Lähteitä
https://hevostietokeskus.fi/index.php
https://www.hevosinfo.fi/rehuanalyysi-heinasto-osa-2/
Feige, K., Fürst, A., & Wehrli Eser, M. (2002). Influences of environment, feeding and use on equine health with emphasis on respiratory and gastrointestinal diseases. [Auswirkungen von haltung, fütterung und nutzung auf die pferdegesundheit unter besonderer berücksichtigung respiratorischer und gastrointestinaler krankheiten] Schweizer Archiv Fur Tierheilkunde, 144(7), 348-355. 
Merima H. (2018) Ainakin joka kolmas hevonen on ylipainoinen Heportteri vol 2.
​